Kalle Skopa, Kuopion siltavouti

Saara Jaakontyttären mestaus Rantasalmen kirkon vierellä 1708 oli päättyä huonosti myös eräälle Kalle Skopalle, jota hän syytti aviottoman lapsensa isäksi juuri ennen tuomionsa täytäntöönpanoa. Mutta kuka oli Saaran renkipoika Kalle Skopa? 

Paikkalan kirjan sukutauluista löytyy koko joukko saman nimisiä, mutta heistä vain pari on elänyt miehuusvuosiaan 1700-luvun alussa. Paikkala on kirjannut yhden Kallen siltavoudiksi Rantasalmella, mutta henkikirjoja seuraten siltavoutina 1700 -luvun alussa Rantasalmen siltavoutina on ollut Haqvin Jöransson.

Rantasalmi henkikirja 1704. KA http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11776593

Sen sijaan Kuopion henkikirjoista löytyy siltavouti Carl Skåpa vuosilta 1705 - 1710.

Kuopio henkikirja 1705. KA http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11841088.

Kuopion siltavoudit olivat 1700-luvun alkupuoliskolla Niuvanniemen tai Savisaaren asukkaita. Kalle aloitti toimensa henkikirjojen mukaan 1704, vuonna 1711 tehtävään vaihdettiin Lassi Tiihoinen, jonka pojan Salomon Tiihoisen puoliso oli Erik Kustaanpoika Skopan tytär Beata. Pohjan sodan jälkeen 1722 siltavoutina oli rengistä sotilaaksi ylennyt Iisakki Kakkinen, ja 1727 siltavoudin työtä jatkoi Samuel Argillander.

Kuopio henkikirja 1711. KA http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12916127

Vuoden 1710 henkikirjassa Kalle mainitaan vielä siltavoudiksi (ja luetteloitiin pappis- ja muiden virkamiesten kanssa henkikirjan loppuun), mutta seuraavana vuonna hän ilmestyy torppariksi Niuvanniemeen.

Kuopio henkikirja 1722. KA http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13769595

Veljesten Juhon ja Eerikin lisäksi henkikirjassa mainitaan "frende" Carl Skopa m: hust:, eli sukulainen, joka ei ollut aivan lähisukua kuitenkaan. 

Niuvanniemessä asui Anders Johanssonin – Skopien kantaisän – jälkeläisiä, ja sieltä löytyy myöhemmin torpparina eräs Kalle Skopa, jonka kanssa tilaa isännöinyt Juho Skopa tämän tästä kärhämöi.

Kuopio käräjät 9.2.1733. KA http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24192030

"Emedan denna Rätt genom förlijkningz dom af de 5. Septemb: 1728 redan afgiort den twist, som Johan Skopa nu will anföra emot sin faderbrodersson Carl Skåpa angående besittningen af ett Johans hijmman? underliggiande torpställe. Icke heller kan Johan med ? skiälf fulltzga Carl hafwa brutit eler öfwerträdt de utj be? förlydning den faststälte wilckor. dömdenskull och I förmågo af den 2. sect utj 1614 åhrs Rättegång ordinantie, kan denne Rätt ingen ändring giöra utj det, som en gång således bag? afgiort är."

Käräjillä 9.2.1733 riidellään jo kolmatta kertaa Kallen asumisoikeudesta Niuvanniemen tiluksilla – Juho Kustaanpoika halusi häätää Kallen torpastaan ja tiluksiltaan.

Oikeudenpalvelijat tutkailivat Kallelle jo vuosia aiemmin vahvistettua asumisoikeutta isänsä rakentamassa torpassa, eikä Kalle ollut ehtoja rikkonut – Kalle asui torpassaan elämänsä loppuun asti. Pöytäkirjasta kuitenkin selviää, että Kalle on Juho Kustaanpojan serkku (faderbroderson). Kun henkikirjoja selaa hieman taaksemmas, löytyvät Niuvanniemeltä veljekset Kustaa Andersson ja Ernest. Kallen isäksi vahvistuu siten Ernest Andersson Skopa.

Onnekas käräjäkirjalöytö johti lopulta moniin muutoksiin sukutauluissa, ja kuvaa erilaisten lähteiden, kuten henkikirjojen, tuomiokirjojen ja kirkonkirjojen tietojen yhdistelyn tärkeyttä. Johtopäätöksiä:

- Kalle oli siltavoutina Kuopiossa – siltavoutius siirtyi suvussa jollekin lähisukulaiselle.

- Kalle vietti nuoruutensa renkinä Rantasalmella, tätä tukee myös se, että puoliso Maria Brynell oli kotoisin Rantasalmelta.

- Kallen isä on Ernest Andersson, joka menehtyi perheineen Niuvanniemen torpassaan kevättalvella 1697 vaimon ja kolmen lapsen kanssa. Kalle oli sitä ennen lähtenyt rengiksi.

- Samaan aikaan kun siltavoutius päättyi, Kalle merkitään asumaan Niuvanniemeen, jossa hän lienee majaillut siltavoutinakin.