Kapteeni-Antin perilliset

Anders Johansson oli sotilaana ratsumestari Georg Freudenfeldtin komppaniassa ja yleni kapteeniksi. Hänen jälkeläisiinsä liittyviä epäselvyyksiä on pyritty selittämään sillä, ettei hän voinut avioitua alempisäätyisen kanssa, jolloin lapset olivat aviottomia. Lasten äidin nimi on jäänyt unholaan, eikä merkintöjä lasten syntymistä ole jäänyt.

Kesäkäräjillä 1687 käytiin riitaa Niuvanniemen omistuksesta: vanhempi veli Anders Andersson vaati itselleen tilaa, jota nuorempi veli Gustaf Andersson oli jo tovin aikaa isännöinyt. Kustaa totesi oikeuden istunnossa, että hänen kunnioitettu kapteeni-isävainajansa oli tehnyt vanhimman pojan perinnöttömäksi ja esitti väitteensä tueksi allekirjoitetun kirjeen. Oikeudessa mukana olleet käskynhaltija Juhana Iivarinpoika ja kappalainen Heikki Muona kuitenkin totesivat, ettei kirje isän ja pojan välisenä hallintaoikeudellisena sopimuksena pätisi isän elinaikaa pidemmälle, joten tila kuuluu laillisesti vanhimmalle pojalle. Niinpä oikeus totesi tilan kuuluvan Antille. Oikeuden selvittely ei ollut tarkalleen ottaen perinnönjako, vaan perintöoikeuden piiriin kuulunut riita tilan hallinnasta Antin ja Kustaan välillä.

"Anders Andersson kärade till sin broder Gustaff Andersson i Nifwaneimi om 1 1/4 skattem? att han besittar dheras sahl-faders heeman och såsom han äldsta sonen ähr, begiäradhe han heemanet emoot lössn tillträde, Gustaff Andersson swaradhe: att hans sahl-fader hafwar honom arf löös giordh, och framwijste? ett Chartbegve underskrefwet, som hans sahl-fader Capitenen Anders Johansson skall underskrifwit hafwa, hwar uthi åth skillig fed? nempnes som Anders Andersson begångst, men befallnings mannen Johan Ifwarsson och Cappellan Hr Henrich Måna, sadhe dhen irringen? som fadern och sonen emellan warit, är sepiterat?, och alldeeles uthi faderns lijfztijds uphäfwet, kunna altså Gustaff Anderssons exception i detta måhl eij gillas uthan heemanet Nijwaneimi Anders Andersson som äldsta sonen ähr tillkännad, emoot dhen lösn som owäldsmän? pröfwa dhet werdt wara."

Skopa-haaran alkupään sukujuonnot ovat menneet pahasti sekaisin – todennäköisesti perinnönjakoriidan virheellisen tulkinnan ja kapteeni-isän samannimisyyden takia. Antilla on poika Juho, jolla pojat Juho ja Kustaa, joilla molemmilla on pojat Juho ja Kustaa. Kustaa-veljen pojiksi on merkitty Kustaa ja Johan, joista edellisellä oli Juho-poika. Ikäeroa kolmella sukupolvella on hädin tuskin kahtakymmentä vuotta ja kaikki asuivat Niuvanniemessä. Väistämättä mieleen hiipii ajatus, että tauluissa on samoja henkilöitä kahteen kertaan kirjattuna, varsinkin kun ikämerkintöjä on kovin vähän.

Kapteeni-Antin poikien järjestys on kohtalaisen helppo jäljittää. Anders on vanhin poika ja Gustaf nuorempi. Henkikirjassa 1688 esiintyy Niuvanniemessä Kustaan veljenä Ernest Andersson. Paikkalan mainitsemaa Erland-poikaa ei kapteenin jälkeläisistä löydy, mutta erään käräjäjutun perusteella hän kuuluu Anders-pojan lapsiin.

Kapteenin jälkeläisiin kuului myös tyttäriä. Paikkala mainitsee Annan, mutta Bergholm nimeää hänet Mariaksi.

Elias Samuelssonin (1634 – 1686) häitä juhlittiin kapteenin kotona 1660 niin railakkaasti, että rovasti Per Fabricius joutui sanomisistaan tilille käräjillä kesällä 1660 [1]. Mikäli varhempiin tutkimuksiin on yhtään luottamista, puoliso oli kapteenin tytär. Ylioppilasmatrikkeli ei nimeä puolisoa, mutta syntymäajaksi voidaan päätellä 1630-lukua. Tällöin tytär olisi vanhempi kuin pojat. Elias Paldanius kuoli matrikkelin mukaan välillä 1678 – 1686, kuolemaa tutkittiin käräjilläkin

Kuopion kirkkoherrana toimi lyhyen aikaa Staffan Linnaeus, joka kuoli 1675. Hänen toinen vaimonsa oli Maria Andersdotter Skoopa, joka mainitaan leskenä Kuopion kesäkäräjillä 1675 vaatimassa elantoa. Hänen syntymänsä ajoittuu siten viimeistään 1650-luvun alkuun, mikä sulkee Anders Anderssonin pois isäkandidaattien joukosta. Todennäköisempää onkin, että Maria on kapteenin tytär. Linnaeuksen puoliso Maria jäi leskeksi 1675, ennen Elias Paldaniuksen kuolemaa, joten tytär ei voi olla kapteeni-Antin Maria-tytär. Paldaniuksen puoliso ei ikähaarukoinnilla oikein sovi poika-Antin lapseksi, joten kapteenilla on ollut sekä Maria, että Anna-nimiset tyttäret! Samannimisiä he eivät voineet olla.

[1] Ks. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U235

Kapteenin lapsikatras voisi näyttää tältä:

1.    Anna? Andersdotter Skopa s. 1630-1640 -luvulla? Puoliso (1660): nimismies Elias Samuelsson Paldanius (1634 – 1686).

2.    Maria Andersdotter Skoopa s. 1640-1650? Puoliso: Kuopion kirkkoherra Staffan Linnaeus ( ? - 1675).

3.    Anders Andersson s. noin 1640 -luvulla ja k. 1705 - 1708. Tunnetaan Antin vanhimpana poikana kesäkäräjien 13.6.1687 maininnasta perintöasiassa. 

4.    Gustaf Andersson, s. noin 1650. Mainitaan kesäkäräjillä 1687 Antin poikana. 

5.    Ernest Andersson s. ennen 1660. Mainitaan Kustaan veljeksi henkikirjassa 1688.